Vakoilevia tukiasemia etsimässä

Viime viikolla Oslossa norjalaisille paljastui, että matkapuhelinverkkoa voidaan vakoilla asettamalla kuuluvuusalueelle vakoilevia tukiasemia. Teknisesti tuollaisen vakoilevan tukiaseman rakentaminen ei liene vaikeaa, valtiollisille toimijoille jopa helppoa. Mutta kuinka paljastaa vakoilevat tukiasemat?

Ainakin tukiasemien seuraantaan voi käyttää joukkoistamalla kerättyjä tietopankkeja. OpenCellID-tietokannasta (käyttöoikeuslisenssi: CC-BY-SA) voi poimia tietyllä alueella toimivat matkapuhelinverkon tukiasemat. Teleoperaattoreiden on helppo verrata tietokannan tietoja omiin tukiasemaluetteloihinsa.

QGIS OpenCellID Helsinki

Tukiasemien sijainnista ei kannata päätellä juuri mitään. Sijainti on määritetty tukiasemaa käyttävien matkapuhelinten muodostaman monikulmion keskelle. Tämä tapa ei ota huomioon, että erityisesti kaupunkialueilla tukiasemat on hyvin useasti suunnattuja antenneja. Venäjän ja USA:n suurlähetystön alueella olevat tukiasemat eivät siis todennäköisesti sijaitse OpenCellID:n tietokannan mukaisessa paikassa. Kai.

Kohti linkitettyä avointa paikkatietoa

Linkitetystä tiedosta (linked data) on puhuttu kohta vuosikymmen. Monien odotuksena oli, että linkitetty tieto yleistyisi ja leviäisi yhtä nopeasti kuin kaiken maailman Web-sivustot 1990-luvulla. Linkitetyssä tiedossa on lähtökohtaisesti kyse huomattavasti vaikeammasta asiasta. Todennäköisesti myös linkitetyn tiedon hyödyt eivät ole kaikille toimijoille itsestään selvyyttä. Yksilöivät tunnisteet ovat linkitetyn tiedon peruspilareita.

Tim Bernes-Lee on määritellyt linkitetyn tiedosta neljä pääsääntöä:

  1. Käytä URI-tunnisteita asioiden nimeämiseksi.
  2. Käytä http URI-tunnisteita, jotta ihmiset voivat tarkastella näitä nimiä.
  3. Kun joku tarkastelee URI-tunnistetta, tarjoa hyödyllistä tietoa käyttäen standardeja (RDF, SPARQL).
  4. Tarjoa linkkejä muihin URI-tunnisteisiin, jolloin voi löytää lisää asioita.

Inspire logoIlmeisesti linkitetyn tiedon tutkimuksen ja muun hype:n johdatuksena EU:n komission on kirjannut paikkatiedon yksilöivien tunnisteiden käytöstä Inspire-toimeenpanosääntöihin seuraavaa:

Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon tuottajan julkaisemaa yksilöivää tietojärjestelmäriippumatonta kohdetunnistetta. Näiden tunnisteiden avulla ulkopuoliset sovellukset voivat viitata paikkatietokohteeseen.

Helposti sanottu Brysselissä. Vaikeampi toteuttaa jäsenmaissa. Suomessa on totuttu noudattamaan lainsäädäntöä sekä perinteistä härmäläistä että yleiseurooppalaista. Joten pari vuotta sitten nousi esiin kansallisen paikkatietojen yksilöivien tunnisteiden suosituksen tuottaminen. Hikeä ja kyyneliä säästämättä JHS-suositushanke on saanut tuotettua suositusehdotuksen palautekierrokselle.

Miksi pitäisi kiinnostua yksilöivistä tunnisteista?

Jokaisen suomalaisen viranomaisen, jonka vastuulla on paikkatietojen ylläpito, tulisi ehdottomasti tutustua suositusehdotukseen. Yksilöivien tunnisteiden avulla voidaan siirtyä aivan uudenlaiseen (paikka)tietojen hyödyntämiseen. Loputon tietoaineistojen kopiointi, vanhentuneiden tietoaineistojen käyttö päätöksenteossa ja monet muut ongelmat voidaan (ainakin teoreettisesti) ratkaista avoimella linkitetyllä tiedolla.

Paikkatiedon yksilöivät tunnisteiden toteuttaminen on lakisääteinen tehtävä Inspire-viranomaisille. Nyt palautekierroksella oleva JHS-suositusehdotus suosittelee kansallisen toteutuksen. Suosituksia voi käyttää myös muiden, ei-Inspire-aineistojen yksilöivien tunnisteiden muodostamiseen.

Inspire-säädökset koskevat kaikkia EU:n jäsenmaita. Yksilöivien tunnisteiden toteuttaminen on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Tämä on sitä paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista, johon useat suomalaiset paikkatietoalan palveluyritykset ovat keskittyneet. Mutta huomattavasti suuremmat mahdollisuudet liittyvät avoimen linkitetyn tiedon hyödyntämiseen eri toimialueilla. Mielikuvitus on rajoitteena.

Uudenlaisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen on alkanut. Valitettavasti tulokset eivät tule muutamien vuosineljännesten aikana. Nyt ruvetaan rakentamaan tietoinfrastuktuuria, jonka laajamittainen hyödyntäminen tapahtuu 2020-luvulla. Aika on siitä hyvä luonnonvara, että sitä riittää kalenterissa määrättömästi. Vuoteen 2020 on aikaa vain 20 vuosineljännestä, nyt on aika aloittaa. Ainakin suunnittelu.

Tarvitsetko lisätietoja?

Dokumenttien lukeminen on puuduttavaa. Joten helpointa on katsoa muutama 3 minuutin video:

Ordnance Survey: Why Linked Data?

Europeana: Linked Open Data – What is it?

Jos kantti kestää, niin JHS-suositusehdotuksen palautekierroksen aloitusseminaari on myös taltioitu jälkipolville.

Toiminnanvapautta avoimella lähdekoodilla

Suljetun lähdekoodin ohjelmistot kaventavat merkittävästi niiden käyttäjien toimintavapautta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusperiaate on, että ohjelmisto voi käyttää vapaasti mihin tahansa tarkoitukseen. Toiminnanvapauden menettäminen voi tapahtua monella tavalla. Seuraavassa on muutama esimerkki, jotka ovat todellisia. Esimerkkejä on hieman muokattu asianosaisten suojelemiseksi sekä kirjoittajan oikeusturvan takia.

Viranomainen oli käyttänyt vuosia, itse asiassa vuosikymmeniä, suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Erään sopimuskauden päättymisen yhteydessä ohjelmistojen suomalainen edustaja kertoi (hieman vaivaantuneesti), että ohjelmistojen käyttöoikeuspolitiikkaan oli tullut muutos. Asiakkaalla oli mahdollisuus siirtyä joko lisenssimalliin A tai B. Mallissa A vuosittaiset kustannukset 1,5 kertaistuisivat. Mallissa B kustannukset kolminkertaistuisivat. Kolmantena vaihtoehtona oli lopettaa ohjelmistojen käyttö välittömästi sopimuskauden loppuessa. Ymmärrettävästi asiakkaalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin räyhätä ja sitoutua korkeampiin maksuihin. Mitään lisätoiminnallisuuksia tai palveluja ei kustannuksien nousuun sisältynyt.

Suomessa on suurin osa vanhoista analogisista sähkömittareista vaihdettu etäluettaviin sähkömittareihin. Eräässä sähköyhtiössä sähkömittareiden lukemat tallennetaan suljetun lähdekoodin relaatiotietokantaan. Tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä tietokannan lisenssin omistaja ilmoitti, että jokainen etäluettava sähkömittarin katsotaan olevan relaatiotietokannan käyttäjä. Käyttäjämääriin perustuvan tuki- ja ylläpitomaksun nousu oli luonnollisesti järkyttävän suuri. Ei uutta toiminnallisuutta tai palvelua, energiayhtiö joutui taipumaan kalliimpiin vuosimaksuihin.

Voitte hyvin kuvitella että edellä mainituissa tapauksissa tietohallintojohtaja on ollut puun ja kuoren välissä. Operatiivisten tietojärjestelmien perusohjelmistojen korvaaminen ei onnistu helposti tai nopeasti. Ylin johto ei varmasti ole erityisesti kiitellyt, kun kiinteät kulut ovat kasvaneet yhtäkkiä, pyytämättä ja yllättäen.

Ensimmäinen ajatus tietysti voisi olla, että vaihdamme ohjelmistotuotteen toiseen. Mutta miten saada vakuutus, että uuden ohjelmistotuotteen lisenssi- ja hintapolitiikka pysyy vakaana? Ei mitenkään. Kuinka voin vaikuttaa ohjelmiston kehityskaareen? Toivomalla. Voinko vapaasti kilpailuttaa tai hankkia ohjelmistojen kehitys-, tuki-, koulutus tai ylläpitopalvelut? Entä jos keskeisen tietojärjestelmän ohjelmistokomponenttien kehittäminen lopetetaan?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla voit varmistaa oman toimintavapautesi. Resursseja (rahaa ja työvoimaa) kuluu todennäköisesti yhtä paljon. Toimintavapauden pitäminen itsellä mahdollistaa sen, että tietotekniikkaa käytetään organisaation toiminnan tehostamiseksi. Tietojärjestelmä on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pahimmassa tapauksessa renki pyörittää taloa (ja emäntää). Isännälle jää vain maksajan rooli.

Avoimen lähdekoodin ratkaisuihin tutustuminen kannattaa aloittaa välittömästi. Siirtyminen uuteen toimintakulttuuriin kestää vuosia. Mitä pikemmin aloitat valmistautumisen sitä nopeammin olet perillä. Aloita näistä:

  1. Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin tutustumisen voit aloittaa katsomalla Paul Ramsey:n esityksen FOSS4G-konferenssista (alle puoli tuntia) – The Manager’s Guide to PostGIS
  2. Harkitse osallistumista PostGIS-koulutukseen helmikuussa 2015. Tai lähetä asiantuntijan koulutukseen.
  3. Tutustu COSS ry:n Avoin kunta -aloitteeseen.

Olisiko aika Suunnittelutietojärjestelmälle?

ATK:n varhaisissa vaiheissa (1970-luvulla) syntyi käsitys, että Suomeen tarvitaan Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). KTJ on sittemin toteutunut ja on osa suomalaista tietoinfrastruktuuria. KTJ:stä voi helposti hakea esimerkiksi kiinteistöt Ahvenanmaalta. Avoimen yhteiskunnan etuja tämäkin.

FastighetiÅland

KTJ:tä ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Maanmittauslaitos on toteuttanut sittemin myös Maastotietojärjestelmän (MTJ). MTJ:hen on kerätty ja koottu erilaisista lähteistä maastoa kuvailevia tietoja. Tiedot avattiin 1.5.2012 ja sen jälkeen käyttö on laajentunut merkittävästi. Jopa OpenStreetMap -aktiivit hyödyntävät aineistoa OSM:n päivittämisessä.

Ilmeisen alkuvaiheessa on myös ideana ollut toteuttaa Suunnittelutietojärjestelmä (STJ tai KTJ/S). STJ on jäänyt unelmaksi. Vaikka maankäytön suunnitelmat ovat erittäin merkittäviä monille toimijoille. Jotenkin olisi kuvitellut, että alan viranomaiset olisivat saaneet jotain merkittävää aikaa noin 40 vuoden aikana. Asiaa on luonnollisesti selvitetty ja suunniteltu (sic) huolellisesti, Internetin hakukoneet eivät ylety kovin helposti vuosikymmenten taakse. Hyvä niin.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Mutta on hienoa kun nuoret, innovatiiviset ihmiset eivät välitä vanhoista vaan päättävät ryhtyä toimeen. Ympäristöministeriön johdolla Suomen Ympäristökeskukseen tulevaan Liiteri-tietojärjestelmään on kerätty yhtenäiseksi tietoaineistoksi Suomen kaikki yleiskaavat. Sito Oy:n on tehnyt likaisen työn, joka on sisältänyt kyyneliä ja hikeä sekä tuskaa ja varmasti myös iloa. Muutaman tuhannen puhelinsoiton jälkeen, pölyisten arkistojen ja kunnantalojen kaivelujen ( ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”) ja lukemattomien työtuntien jälkeen on aika kiitosten. Kiitos!

Jos olet kiinnostunut niin, asiasta voi kuulla lisää YM:n tilaisuudessa ke 29.10. Myös Paikkatietomarkkinoilla voi palveluun tutustua.

Ketuille

Muiden ei ehkä kannata lukea (pakollinen disclaimer).

Se on vaan rasteriaineistoa: aivan, suurin osa yleiskaavoista on vain karttana. Ei rakenteellisena tietona tietokannassa. Vapaaehtoiset voivat ruveta digitoimaan.

Pitäisi olla myös asemakaavat: niinpä, näitäkin löytyy jo useiden kuntien tietojärjestelmistä rakenteellisina tietoina. Ja jopa rajapintojen kautta käytettävissä. Parhaiten säilytettyjä aarteita Suomessa.

Tämä ei ole avoin aineisto: tietojen kerääminen on maksanut maltaita (oops, herääkö AVI) ja jostain pitää saada rahoitusta. Käsitykseni mukaan aineistosta ei tulla keräämään ”käyttöoikeusmaksuja” vaan tiedon keräämisestä ja jakelusta koituvia kustannuksia. Tietoaineistohan varmaan voidaan saattaa avoimeksi tiedoksi,. Halukkaat voivat tehdä valtioavustusanomuksen valtionvarainministeriön budjettiosastolle. Onnea matkaan!

Lopuksi

Itse haluan kiittää tekijöitä niistä kaikista uhrauksista jota olette joutuneet tekemään. Ei varmasti ole ollut helppoa. Työtänne ja päämääriänne on varmasti arvosteltu laajasti, eikä asia tästä helpotu. Mutta kertomalla asisasta avoimesti on ehkä mahdollista, että Suomessa olisi 2020-luvulla käytössä Suunnittelutietojärjestelmä. Tietysti jos annamme toteuttamisen nuorelle sukupolvelle, niin asia ratkennee jo 2010-luvulla.

Kyllä niitä SADe-varoja olisi voinut (ja on käytetty) käyttää huonomminkin ;-)

 

 

Ebola ja paikkatiedot

Ebola-viruksen leviäminen Länsi-Afrikassa on saanut OpenStreetMap HOT-yhteisön aloittamaan uuden projektin, 2014 West Africa Ebola Response -projektissa kerätään ja päivitetään OSM-aineistoa Ebolan tartuntalueelta.

OpenStreetMap-aineistoja hyödyntävät ainakin ”Lääkärit ilma rajoja” -järjestö, Punainen risti sekä lukuisat muut kansainväliset yhteisöt (mm. WHO ja YK).

Näkyvimpiä hyödyntäjiä on MapAction. MapAction on kansainvälinen avustusjärjestö, jonka paikkatietoasiantuntijat auttavat erilaisissa kriiseissä. Tällä hetkellä asiantuntijoita on Ebola-tartunta-alueella, Irakissa ja Syyriassa.

MA012 EbolaResponseUnits v5

MapAction ja OpenStreetMap ovat molemmat vapaaehtoisjärjestöjä. Jos ei itse voi uhrata kallista aikaasi vapaaehtoistyöhön, niin rahalla on myös vaikutusta toimintaan: MapAction Donate  Donate to OpenStreetMap HOT   Donate to OpenStreetMap

Jos olet menossa auttamaan tai olet Ebola-tartunta-alueella, ota yhteyttä. Tarvitse joka tapauksessa paikkatietoja alueelta. Alueella toimiessasi kaupallisen navigaattorisi kartta-aineistot voivat olla vanhentuneita tai puuttellisia.

Planet Labs ja avoin lähdekoodi

Helsingin Sanomat kirjoittaa tiede-sivuillaan Planet Labsin satelliittien parvista kansantajuisesti. Net, jotka haluavat tarkempia lisätietoja kuvien käsittelystä voivat katsastaa Frank Warderman (mies-GDALin-takana) esityksen FOSS4G-konferenssista Planet Labsin kuvien käsittelystä.

Lisätietoja muun muassa GDAL:ista tämän viikon torstaina (ylihuomenna) devALPO -tilaisuudessa. Vielä mahtuu mukaan.

FOSS4G ja devALPO 2014

Jo syyskuun puolessa välissä, enkä ole blogi-kirjoitelmia edes avannut. Kertoo ehkä kiireistäni tai sitten saamattomuudesta.

FOSS4G logo

Tällä viikolla pitäisi vielä saada Avoin Suomi 2014 pakettiin. Viime viikolla oli FOSS4G Portalandissa. Jälkimmäisen videotallenteet ovat jo osittain katseltavissa Vimeossa (http://vimeo.com/foss4g).

Tunnelmia osallistujilta sekä uusinta uutta avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen saralta voit tulla kuulemaan devALPO tilaisuuteen, to 2.10. klo 13 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Mount Hood FOSS4G PDX 2014 - Portland Convetion Center

ALPO 2014 – vielä voit ilmoittautua

OSGeoEnnakkotiedoista poiketen, ALPO 2014 -seminaarin ilmoittatuminen on vielä auki (ke 21.5. klo 23:59 asti). Tule hankkimaan uusin tieto Oskari-palvelualustasta, OGC:n Geopackage -tiedostoformaatista, QGIS paikkatieto-ohjelmistosta ja WebGL-kirjastosta.

Kuulet myös avoimen lähdekoodin perusperiaatteista, hyödyntämisestä ja hankinnasta.

 

Jokamiehen ilmakuvausta

Vaikka Lare Lekmania ei voi kutsua paikkatietoalan jokamieheksi, niin hänen tekemänsä video Helsingistä kertoo siitä kuinka ilmakuvaus tulee jokamiehistymään.

Sama on käymässä paikkatiedoilla: jokaisella kansalaisella on välineet tehdä täyden uudenlaisia tulkintoja paikkatiedoista ja soveltaa niiden mahdollisuuksia ennen näkemättömillä tavoilla.

En tiedä kuinka montaa Trafi:n sääntöä on tullut rikottua, mutta nyt ainakin tiedän mistä löydän omalle kopterilleni pätevän ohjaajan!

LareLekmanvideo_1600x900

Video löytyy siis Vimeo-palvelusta ja Oona Räisäsen kuva Flickr’stä.

On tietysti hienoa, että Trafi on mukana yleiseurooppalaisen säännöstön tekemissä. Tulee vaan mieleen Jyrki Kasvin useasti kertoma tarina ”Modeemi-kaappaus-työryhmän-raportista”, jota eduskunnassa kiihkeästi odotettiin, jotta lainsäädäntöä voitaisiin ajantasaistaa…

 

 

 

Asiantuntijan tuskaa

Tietojärjestelmien kehittäminen tapahtuu usean henkilön toimesta: on asiakkaan projektipäällikköä, scrum masteria, head of developmentia ja ynnä muita tarpeellisia, tärkeitä henkilöitä.

Monesti asiantuntija jää kovin yksin tosiasioiden kanssa. Mitä roolia sinä edustat?

Kaikesta huolimatta, oikein raikasta kevään odotusta!

Muista ALPO 2014 seminaari!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 570 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: