Olisiko aika Suunnittelutietojärjestelmälle?

ATK:n varhaisissa vaiheissa (1970-luvulla) syntyi käsitys, että Suomeen tarvitaan Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). KTJ on sittemin toteutunut ja on osa suomalaista tietoinfrastruktuuria. KTJ:stä voi helposti hakea esimerkiksi kiinteistöt Ahvenanmaalta. Avoimen yhteiskunnan etuja tämäkin.

FastighetiÅland

KTJ:tä ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Maanmittauslaitos on toteuttanut sittemin myös Maastotietojärjestelmän (MTJ). MTJ:hen on kerätty ja koottu erilaisista lähteistä maastoa kuvailevia tietoja. Tiedot avattiin 1.5.2012 ja sen jälkeen käyttö on laajentunut merkittävästi. Jopa OpenStreetMap -aktiivit hyödyntävät aineistoa OSM:n päivittämisessä.

Ilmeisen alkuvaiheessa on myös ideana ollut toteuttaa Suunnittelutietojärjestelmä (STJ tai KTJ/S). STJ on jäänyt unelmaksi. Vaikka maankäytön suunnitelmat ovat erittäin merkittäviä monille toimijoille. Jotenkin olisi kuvitellut, että alan viranomaiset olisivat saaneet jotain merkittävää aikaa noin 40 vuoden aikana. Asiaa on luonnollisesti selvitetty ja suunniteltu (sic) huolellisesti, Internetin hakukoneet eivät ylety kovin helposti vuosikymmenten taakse. Hyvä niin.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Mutta on hienoa kun nuoret, innovatiiviset ihmiset eivät välitä vanhoista vaan päättävät ryhtyä toimeen. Ympäristöministeriön johdolla Suomen Ympäristökeskukseen tulevaan Liiteri-tietojärjestelmään on kerätty yhtenäiseksi tietoaineistoksi Suomen kaikki yleiskaavat. Sito Oy:n on tehnyt likaisen työn, joka on sisältänyt kyyneliä ja hikeä sekä tuskaa ja varmasti myös iloa. Muutaman tuhannen puhelinsoiton jälkeen, pölyisten arkistojen ja kunnantalojen kaivelujen ( ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”) ja lukemattomien työtuntien jälkeen on aika kiitosten. Kiitos!

Jos olet kiinnostunut niin, asiasta voi kuulla lisää YM:n tilaisuudessa ke 29.10. Myös Paikkatietomarkkinoilla voi palveluun tutustua.

Ketuille

Muiden ei ehkä kannata lukea (pakollinen disclaimer).

Se on vaan rasteriaineistoa: aivan, suurin osa yleiskaavoista on vain karttana. Ei rakenteellisena tietona tietokannassa. Vapaaehtoiset voivat ruveta digitoimaan.

Pitäisi olla myös asemakaavat: niinpä, näitäkin löytyy jo useiden kuntien tietojärjestelmistä rakenteellisina tietoina. Ja jopa rajapintojen kautta käytettävissä. Parhaiten säilytettyjä aarteita Suomessa.

Tämä ei ole avoin aineisto: tietojen kerääminen on maksanut maltaita (oops, herääkö AVI) ja jostain pitää saada rahoitusta. Käsitykseni mukaan aineistosta ei tulla keräämään ”käyttöoikeusmaksuja” vaan tiedon keräämisestä ja jakelusta koituvia kustannuksia. Tietoaineistohan varmaan voidaan saattaa avoimeksi tiedoksi,. Halukkaat voivat tehdä valtioavustusanomuksen valtionvarainministeriön budjettiosastolle. Onnea matkaan!

Lopuksi

Itse haluan kiittää tekijöitä niistä kaikista uhrauksista jota olette joutuneet tekemään. Ei varmasti ole ollut helppoa. Työtänne ja päämääriänne on varmasti arvosteltu laajasti, eikä asia tästä helpotu. Mutta kertomalla asisasta avoimesti on ehkä mahdollista, että Suomessa olisi 2020-luvulla käytössä Suunnittelutietojärjestelmä. Tietysti jos annamme toteuttamisen nuorelle sukupolvelle, niin asia ratkennee jo 2010-luvulla.

Kyllä niitä SADe-varoja olisi voinut (ja on käytetty) käyttää huonomminkin ;-)

 

 

Ebola ja paikkatiedot

Ebola-viruksen leviäminen Länsi-Afrikassa on saanut OpenStreetMap HOT-yhteisön aloittamaan uuden projektin, 2014 West Africa Ebola Response -projektissa kerätään ja päivitetään OSM-aineistoa Ebolan tartuntalueelta.

OpenStreetMap-aineistoja hyödyntävät ainakin ”Lääkärit ilma rajoja” -järjestö, Punainen risti sekä lukuisat muut kansainväliset yhteisöt (mm. WHO ja YK).

Näkyvimpiä hyödyntäjiä on MapAction. MapAction on kansainvälinen avustusjärjestö, jonka paikkatietoasiantuntijat auttavat erilaisissa kriiseissä. Tällä hetkellä asiantuntijoita on Ebola-tartunta-alueella, Irakissa ja Syyriassa.

MA012 EbolaResponseUnits v5

MapAction ja OpenStreetMap ovat molemmat vapaaehtoisjärjestöjä. Jos ei itse voi uhrata kallista aikaasi vapaaehtoistyöhön, niin rahalla on myös vaikutusta toimintaan: MapAction Donate  Donate to OpenStreetMap HOT   Donate to OpenStreetMap

Jos olet menossa auttamaan tai olet Ebola-tartunta-alueella, ota yhteyttä. Tarvitse joka tapauksessa paikkatietoja alueelta. Alueella toimiessasi kaupallisen navigaattorisi kartta-aineistot voivat olla vanhentuneita tai puuttellisia.

Planet Labs ja avoin lähdekoodi

Helsingin Sanomat kirjoittaa tiede-sivuillaan Planet Labsin satelliittien parvista kansantajuisesti. Net, jotka haluavat tarkempia lisätietoja kuvien käsittelystä voivat katsastaa Frank Warderman (mies-GDALin-takana) esityksen FOSS4G-konferenssista Planet Labsin kuvien käsittelystä.

Lisätietoja muun muassa GDAL:ista tämän viikon torstaina (ylihuomenna) devALPO -tilaisuudessa. Vielä mahtuu mukaan.

FOSS4G ja devALPO 2014

Jo syyskuun puolessa välissä, enkä ole blogi-kirjoitelmia edes avannut. Kertoo ehkä kiireistäni tai sitten saamattomuudesta.

FOSS4G logo

Tällä viikolla pitäisi vielä saada Avoin Suomi 2014 pakettiin. Viime viikolla oli FOSS4G Portalandissa. Jälkimmäisen videotallenteet ovat jo osittain katseltavissa Vimeossa (http://vimeo.com/foss4g).

Tunnelmia osallistujilta sekä uusinta uutta avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen saralta voit tulla kuulemaan devALPO tilaisuuteen, to 2.10. klo 13 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Mount Hood FOSS4G PDX 2014 - Portland Convetion Center

ALPO 2014 – vielä voit ilmoittautua

OSGeoEnnakkotiedoista poiketen, ALPO 2014 -seminaarin ilmoittatuminen on vielä auki (ke 21.5. klo 23:59 asti). Tule hankkimaan uusin tieto Oskari-palvelualustasta, OGC:n Geopackage -tiedostoformaatista, QGIS paikkatieto-ohjelmistosta ja WebGL-kirjastosta.

Kuulet myös avoimen lähdekoodin perusperiaatteista, hyödyntämisestä ja hankinnasta.

 

Jokamiehen ilmakuvausta

Vaikka Lare Lekmania ei voi kutsua paikkatietoalan jokamieheksi, niin hänen tekemänsä video Helsingistä kertoo siitä kuinka ilmakuvaus tulee jokamiehistymään.

Sama on käymässä paikkatiedoilla: jokaisella kansalaisella on välineet tehdä täyden uudenlaisia tulkintoja paikkatiedoista ja soveltaa niiden mahdollisuuksia ennen näkemättömillä tavoilla.

En tiedä kuinka montaa Trafi:n sääntöä on tullut rikottua, mutta nyt ainakin tiedän mistä löydän omalle kopterilleni pätevän ohjaajan!

LareLekmanvideo_1600x900

Video löytyy siis Vimeo-palvelusta ja Oona Räisäsen kuva Flickr’stä.

On tietysti hienoa, että Trafi on mukana yleiseurooppalaisen säännöstön tekemissä. Tulee vaan mieleen Jyrki Kasvin useasti kertoma tarina ”Modeemi-kaappaus-työryhmän-raportista”, jota eduskunnassa kiihkeästi odotettiin, jotta lainsäädäntöä voitaisiin ajantasaistaa…

 

 

 

Asiantuntijan tuskaa

Tietojärjestelmien kehittäminen tapahtuu usean henkilön toimesta: on asiakkaan projektipäällikköä, scrum masteria, head of developmentia ja ynnä muita tarpeellisia, tärkeitä henkilöitä.

Monesti asiantuntija jää kovin yksin tosiasioiden kanssa. Mitä roolia sinä edustat?

Kaikesta huolimatta, oikein raikasta kevään odotusta!

Muista ALPO 2014 seminaari!

Huomioita kansallisesta paikkatietostrategiasta

Inspire-direktiivin toimeenpanon vauhdittajana toimi Inspire-verkosto vuosina 2009-2013. Viime vuoden kesäkuussa Inspire-verkoston tilalle luotiin Paikkatietoverkosto. Paikkatietoverkosto on laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto, joka tukee kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin Suomessa.

Verkoston suurimpina haasteena on ollut puutteelliset resurssit. Toisin sanoen työtä on tehty pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ja omien toimien ohella. Kovin suuriin ihmetekoihin ei siis ole pyritty. Yksi verkoston kärkihankkeista on ollut kansallisen paikkatietostrategian uudistaminen. Itse en ole tuohon uudistamiseen osallistunut ja ehdinkin tutustua aiheeseen vasta kevään työpajassa.

Erityisesti kaksi toimenpidettä tuntuivat minusta hyviltä:

Toimenpide 3: Tehostetaan yhteisöllisten menetelmien käyttöä paikkatiedon keruussa ja ylläpidossa

Toimenpide 10: Käytetään avoimen lähdekoodin periaatteita paikkatietoalan järjestelmäkehitysprojekteissa

OpenStreetMapEnsin mainitun toimenpiteen osalta toivoisin suomalaisten tiedontuottajien ottavan huomioon OpenStreetMap -tietoaineiston yhtenä merkittävimmistä yhteisöllisesti kerätyistä paikkatietoaineistoista. Passiivisesti kerättyjen tietoaineistojen osalta OpenCellID -tietoaineisto sisältää mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

Avoimen lähdekoodin osalta uudistetussa strategiassa laajennetaan avoimen lähdekoodin periaatteiden käyttö myös suljettuihin järjestelmiin. Tällä tarkoitettaneen sitä, että myös suljettujen ohjelmistojen päälle tehtävät räätälöinnit ja lisäosat tulisi kehittää avoimen lähdekoodin lisenssien mukaisesti. Tärkeimpänä ajatuksena lienee se, että kerran julkisin varoin kehitettyä komponenttia ei tarvitsisi hankkia erikseen. Samoin myös julkisin verorahoin kehitetyt ohjelmistot olisivat yritysten ja kansalaisten hyödynnettävissä omassa toiminnassaan.

OSGeoJos avoimen lähdekoodin periaatteet ovat sinulle uusia tai tuntemattomia, niin ALPO-seminaari (ti 27.5.2014) on loistava paikka tutustua aiheeseen. ALPO-seminaarissa kuulet COSS ry:n puheenvuorossa perusperiaateet sekä käytännön esimerkkejä kuinka avoimen lähdekoodin periaatteita on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa. Tärkeimpänä antina on varmasti verkottoituminen suomalaisiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjiin ja hyödyntäjiin.

Jos olet aivan liian kiireinen osallistumaan ALPO-seminaaarin, suosittelen Paul Ramsey:n ”Being an Open Source Citizen” -esityksen katselemista: 20 minuutin aikana saat nopean johdatuksen aiheeseen:

being an open source citizen: video 20min

 

 

ALPO 2014 toukokuussa

OSGeoALPO-seminaari järjestetään tänä vuonna tiistaina 27.5.2014 Helsingin Pasilassa. ALPO-seminaarin tarkoituksena on jakaa tietoa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntämisestä.

Tällä kertaa seminaarin rakennetta on muutettu siten, että aamupäivällä pidetään maksullisia työpajoja (200 €+ ALV) ja iltapäivän maksuttomassa seminaarissa on puheenvuoroja ja demoja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä. Iltapäivän päätteeksi siirrytään Geobeers-teemalla johonkin lähialueelle.

Työpajojen aiheina on tänä vuonna Oskari-palvelualusta, OGR/GDAL & GeoPackages sekä QGIS. Iltapäivän ohjelman on seuraava:

Aika Aihe
13:00 Tervetuloa
Pekka Sarkola – OSGeo / Gispo Oy
13:15 Avoimen lähdekoodin periaatteista
Timo Väliharju – COSS ry
13:35 Oskari-verkoston on perustettu
Matti Pesu – Oskari-verkosto
13:55 Avoimen lähdekoodin kehittämisen hankinta
Markus Melander – Liikennevirasto
14:15 Tauko (virvokkeita)
14:45 QGIS:n hyödyntäminen paikkatietoanalyyseissä
Jouko Järnefelt – Tampereen kaupunki
15:05 WebGL – Paikkatietojen 3D visualisointi selaimessa
Jaakko Kähkönen – Geodeettinen laitos
15:25 Reitinoptimointi Spatialite-tietokannan avulla
Jukka Rahkonen – Latuviitta.org
15:55 Yhteenveto
16:00 - Geobeers

Lisätietoja: http://wiki.osgeo.org/wiki/ALPO_2014 ja ilmoittautumiset.

Jos sinusta tuntuu, että ALPO seminaarin ohjelma on liian kevyttä, niin käy tutustumassa kesäkuussa pidettävään OGRS-konferenssiin. Syksyllä USA:n Portlandissa pidettävä FOSS4G on tietysti tärkein avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen konferenssin, voit myös osallistua Oskari-työpajaan FOSS4G:ssä.

OGRS 2014 kesäkuussa Espoossa

Open Source Geospatial Research and Education SymposiumOGRS 2014 Symbosium järjestetään Otaniemessä 10.-13.6.2014. OGRS on lyhenne Open source Geospatial Research and education Symbosium -sanoista. Tapahtumassa siis keskitytään avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntämisestä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

OGRS on järjestetty jo kaksi kertaa aikaisemmin, lähinnä ranskankielisessä tiedeyhteisössä. Viime kertainen tapahtuma Sveitsin Yverdonissa oli hyvin kansainvälinen ja innovatiivinen. Tieteellisten esitelmien seuraaminen oli suhteellisen helppoa, vaikka itse tieteellisestä tutkimusaiheesta ei olisikaan ollut täysin selvillä.

OGRS 2014 sisältää yli 20 tieteellistä esitelmää sekä 6 työpajaa. Lisäksi tilaisuuteen liittyy mainio tapa verkottoitua tutkijoiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäjien kanssa.

Tässä muutamia perusteluja osallistumiseen:

Tutkija / opiskelija: OGRS on loistava tilaisuus Suomessa tutustua ulkomaisiin tutkijoihin ja nähdä tieteellisiä esitelmiä. Työpajoissa opit käyttämään omaa tutkimustasi edistäviä työkaluja. Tilaisuuteen osallistuminen on edullista, lisäksi säästät aikaa ja rahaa matkustamisesta.

Paikkatietoanalyytikko: Nyt sinulla on mainio tilaisuus tutustua uusiin työkaluihin, joiden avulla voit tehostaa omaa toimintaasi. Tilaisuuden jälkeen pystyt tuottamaan parempia analyysejä yhä tehokkaamin. Näet myös mitä juuri nyt tutkitaan, nykypäivän tutkimus on arkipäivää tulevaisuudessa (ehkä nopeammin kuin arvaatkaan).

Yrittäjä: Kaipaako liiketoimintasi tehostamista? Pitäisikö löytää uusia ideoita ja innovaatioita yhä vaativammalle asiakaskunnalle? Haluaisitko perustaa seuraavan suomalaisen menestyjän? Tule katsomaan mitä muut ovat tehneet, verkostoidu ja hyödynnä tieteellisen tutkimuksen tuloksia omassa yritystoiminnassa.

Early-bird rekisteröinti on auki huhtikuun loppuun asti. Senkin jälkeen pääset mukaan (hieman kalliimmalla osallistumismaksulla).

OGRS_2014_banner

Muista myös seuraavat tulevat tapahtumat:

Summary in English: OGRS 2014 Symbosium is coming to Finland. Please come and participate.

Swedish: samma på svenska!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 556 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: